Miina-Liisa Värelä

Miina-Liisa Värelä

Media & Reviews

 

Reviews

R. Strauss: Elektra /Elektra, Landestheater Linz 2019

 

"Miina-Liisa Värelä: Ein Naturereignis in der Titelrolle

Wenden wir uns also dem musikalischen Teil zu. Der war nämlich fabelhaft! Hier gilt es, von einem sängerischen Naturereignis zu berichten. Miina-Liisa Värelä heißt die 36-jährige, aus Finnland stammende Sopranistin, der einzige Gast in einer tollen Ensembleaufführung. Schon ihre Färbersfrau in der „Frau ohne Schatten“ aus dem Vorjahr hat begeisterte Reaktionen in „Opern-Linz“ hervorgerufen. Gleiches gilt nun für die Atridentochter. Eine Elektra von stählerner Kraft, edlem Metall.  Von einer pastosen Mittellage ausgehend, schraubt sie sich mühelos und völlig ohne Schärfen bis zum hohen C des Agamemnon-Monologs. Urgesund klingt diese Stimme, technisch fundiert. Schwebetöne im pianissimo („Die Götter! Bist doch selber eine Göttin…“, beim Dialog mit Klytämnestra, „… sie redet wie ein Arzt…“). Mit wilden, bravourösen Steigerungen macht sie die fanatische „Gefühlsterroristin“ glaubhaft – und spielt diese erdrückende Persönlichkeit entfesselt." (Onlinemerker)
 
 

"Großartige als Elektra: Miina-Liisa Värelä. Im Dreieck der Protagonistinnen überbietet Miina-Liisa Värelä als Elektra sich selbst." Vollksblatt

"Stehende Ovationen für das Ensemble, allen voran die gewaltige Miina-Liisa Värelä. Vom verstockten  Racheengel entwickelt sie sie Elektra zur raffinierten Psychologin und zurück zur Schlächterin. Am Ende nimmt sie selbst teil am Gemetzel ihres Bruders. Kraftvoll und zart meistert sie alle Klippen der mörderischen Partie." ( Kleine Zeitung")

"Die Finnin Miina-Liisa Värelä in der Titelrolle ist der einzige Gast dieser Produktion; wie als Färberin vor einem Jahr überzeugt sie mit großartiger Modulation ihrer fantastischen stimmlichen Reserven und ausgefeiltem Spiel als für ihre Rache lebende Halbwaise, aber auch liebende Schwester. "(Onlinemerker)

"Stark besetzt ist das Ensemble: Miina-Liisa Värelä zeigt die Titelheldin enorm intensiv mit allen Spitzentönen. " (Kurier)


"Als Elektra entwickelte sich nach anfänglicher Zurückhaltung Miina-Liisa Värelä zu hochdramatischer düsterer Ausdruckskraft und darstellerischer Intensität als Rächerin des Vatermordes." (Vol.at)




R.Wagner: Die Walküre / Sieglinde, Odense Symphony 2018

"als Sieglinde debütierte mit Wagner (?) ein sicher kommendes ganz großes Talent, die finnische Miina-Liisa Värelä. Das war eigentlich schon festspielreif." (Online Merker/Klaus Billand)

"Miina-Liisa Värelä, i rollen som Sieglinde, høstede velfortjent aftenens største bifald. Hun sang med kraft, klart og nuanceret, og så har hendes stemme en dejlig kant." (Klassisk/A.Mellor)

"Aftenens bedste sanger var dog formentlig finske Mina-Liisa Väreläs, som sang partiet som Sieglinde. Hun allerede tidligere havde imponeret mig, nemlig tilbage i januar i år, hvor hun sang partiet som Tove i Schönbergs Gurrelider aldeles fremragende, da værket blev fremført i Aarhus (sammen med Aalborg symfoniorkester, skal det siges – værket er nemlig stort, der var også en opførelse i Aalborg, hvor Aarhus Symfoniorkester). Så jeg var glad for at se hende på rollelisten i Odense. Sieglindes parti er et vanskeligt parti, da Sieglinde ikke er så lige til en karakter som eksempelvis Siegmund og Siegfried. Sieglinde er på en gang både handlekraftig og ængstelig, og skal således ikke kun være enten rent offer eller ren heltinde, men veksle lidt mellem begge dele. Det blev opnået til fulde, og jeg oplevede en både rørende og nærværende Sieglinde onsdag aften." (Critique)

R.Strauss: Die Frau ohne Schatten / Färberin, Landestheater linz, 2017-2018

"The young Finnish soprano Miina-Liisa Värelä sang a psychologically nuanced and musically perceptive Dyer’s Wife. With her full, rounded voice, she brought youthful impetuousness to the powerhouse role." (Opera News)

"Die Sensation des Abends stellte aber das handlungsdominierende Damentrio dar, allen voran die Färbersfrau Miina-Liisa Värelä (a. G., bislang überwiegend in Savonlinna und Helsinki tätig, auch mit einigen Strauss-Rollen): schauspielerisch ein perfektes Vollweib mit aufregender Bühnenpräsenz und einer Prachtstimme, die auch bei höchster Anstrengung keine Schärfe kennt. Das Urteil von vielfach „FroSch“-Erfahrenen im Bekanntenkreis: die beste Färberin, die wir je erlebt haben!" (Online Merkel)

"Miina-Liisa Värelä dominierte als Färberin mit ihrem füllig-dramatischen Sopran alles und alle." (Volksblatt)
 
"Die Färberin Miina-Liisa Värelä hätte man sich schon als Brünnhilde für den Linzer „Ring“ gewünscht: ein dramatisch glitzernder, in sämtlichen Lagen durchsetzungsfreudiger Sopran, der bei aller Robustheit auch bewegende Phrasen zu formen weiß. " (Die Presse)
 
"Nicht minder beeindruckend Miina-Liisa Värelä in der zweiten großen Sopranpartien Färberin, die sie mit unglaublicher Intensität musizierte und den Moment, wo sie schwankt und die Liebe erkennt, grandios gestaltete." (ÖÖNachrichten)
 
"Die bemerkenswerteste Leistung kam von der finnischen Sopranistin Miina-Liisa Värelä. Hochdramatisch, mit volltönendem Sopran und hoher Wortdeutlichkeit dominierte als ihre Färberin das gesamte Werk und setze in dieser Pertie neue Maßstäbe." (Ioco Kultur im Netz, Marcus Heimerl)
 
 
 

- T.J.Kyllönen: Norppa-ooppera, Lumi-Norppa, Savonlinnan operafestival 2013

"Miina-Liisa Värelä has a dramatic voice with such explosive potential and lively charisma that it makes one look forward to her upcoming engagements with great expectation." (Amfion)

“Miina-Liisa Värelä sung Lumi the Seal beautifully, sweetly and with a wonderful sounding voice. Värelä has warmth and great charisma on the stage. Her interpretation of Lumi´s strong-willed character was very impressive.” (Itä-Savo)

- T.J.Kyllönen: Norppa-ooppera, Lumi-Norppa, Savonlinnan oopperajuhlat 2013

Miina-Liisa Värelä on upeaääninen, suloinen Lumi-norppa. Värelässä on lavasäteilyä ja lämpöä, ja Lumen päättäväisyys saa tiukan tulkinnan.” (Itä-Savo)

Miina-Liisa Värelä tolkade Lumis roll starkt med sin slagkraftiga dramatiska sopranröst.” (Hbl)

 

-G.Verdi: Il Trovatore, Leonora, Lahti Opera 2012

Miina-Liisa Värelä oli Leonorana solistien ykkönen. Roolin edellyttämä herkkyyden ja voiman yhdistelmä tuli kokonaisvaltaisesti esiin hänen esiintymisessään.” (Etelä-Saimaa)

 

-Konsertti Sastamalassa 2012:

Miina-Liisa Värelän konsertti liikutti kyyneliin haltioituneen yleisön” (Tyrvään Sanomat)

 

-Lied-resitaali 2012

Vaalea nainen ja tumma ääni. Se on yhdistelmä, joka ei jätä kylmäksi.
Hurmaannuin, kun sain kuulla pitkästä aikaa tummaa, dramaattista sopraanoääntä.
Viime kesän Mustakallio-kilpailun voittanut sopraano Miina-Liisa Värelä täytti äänellään ja osaamisellaan koko seurakuntakeskuksen salin lauantaina.
Ei tarvinnut jännittää, miten ääni kestää ja riittää tai pinnistää, miten sanoista saisi selvän. Ei tarvinnut myöskään kärvistellä tunteen ja tulkinnan vähäisyydestä.
Värelä käyttää kaunissointista sopraanoaan hallitusti. Teknisesti taitava laulaja on myös hyvin musikaalinen. Pienillä nyansseilla hän korosti liedien hienoa tekstuuria, mikä tuli esiin erityisesti Alban Bergin Seitsemässä varhaisessa laulussa. Ääni soi vapautuneesti koko rekisterissä. Tämä tuli mainiosti ilmi mm. Aarre Merikannon laulussa Kuutamolla.
Lopun Sibeliuksen viidessä laulussa Värelä tykitti dramaattista osaamistaan, mutta ehti tuoda myös humoristisen näyttämökykynsä jämsäläisyleisön eteen ylimääräisenä kuullussa Kuula-numerossa.
Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun sanoo, että erityisesti Wagnerissa on Värelän tulevaisuus. Mahdollisuudet ovat jopa kansainväliseen Wagner-uraan.” (Keskisuomalainen)

 

-R.Wagmer: Die Walküre, Ortlinde, Suomen Kansallisooppera 2011

Yhtenä kahdeksasta valkyyriasta teki Kansallisooppera-debyyttinsä myös tämän vuoden Timo Mustakallio -laulukilvan voittaja Miina-Liisa Värelä, jonka äänen dramaattinen räjähtävyyspotentiaali ja hersyvä karisma saivat odottamaan malttamattomasti jatkoa. Epäilemättä Värelää piakkoin kuullaan vastuullisemmissakin rooleissa.” (Amfion)

 

-Gustav Mahler: 2.sinfonia, RSO , 2011

Jos enkeleitä olisi olemassa, ne kuulostaisivat tältä, ajattelin liikuttuneena. Värelän liityttyä mukaan tunnelma ei olisi voinut muuttua hartaammaksi – tai kauniimmaksi.

 

-Timo Mustakallio kilpailusta 2011:

Miina-Liisa Värelä on palkintonsa ansainnut. Hän esitti finaalissa hienosti Elsan unen Wagnerin Lohengrinnista ja Richard Straussin laulun Cäcilie op. 27 n:o 2. Äänessä on suuruutta ja laulussa musiikillista ideaa; finalisteista ehdottomasti valmein.” (Eteläsaimaa)